#Haasteidenhaaste -tilannetsekkaus 6.3.21!

Tässä kävi nyt niin, että talvilomaviikon (vaikken itse lomalla ollutkaan kuin yhden päivän) postaukset jäi tekemättä... Iso miinus siis haasteeseen: #Haasteidenhaaste raportointi viikoittain. Ehkä kestän tämän kuitenkin?

Parin viikon etenijät

Viikon eniten eteenpäin menneet haasteet ovat "Geokätköilijän talviohjelma", jossa täydet pisteet ovat edelleen saavutettavissa eli kaikki edellisten viikkojen pisteet ovat kasassa. Tälle viikolle tulikin vähän isompi "rasti", koska yhtenä tehtävänä on saada kasaan bingoruudukko eri aakkosilla alkavilla kirjaimilla eli yhteensä 25 kätköä, jos mielii saada myös extrapisteet (ja minähän haluan!) kasaan. Muut tehtävät ja mysteeri ovatkin suoritettuina. Tällä viikolla talviohjelman mysteerin aihepiiri oli vielä varsin läheinen :-)

 "Tunnista 100 lintulajia"- porskuttaa myös eteenpäin. Kevät on ihan selvästi tulossa! Tänään aamulla koiralenkillä saattui vielä hieno tapahtuma, kun menin hankikantoa pitkin ryteikön läpi ja onnistuimme pelästyttämään ilmeisesti lehtopöllön unipuuhiltaan lentoon toiseen ryteikköpuuhun. Arvoin pöllön suhteen, että olisiko kyseessä kuitenkin viirupöllö, mutta koko ja äänihavainnot, joita olen tehnyt useana iltana mm. helmikuussa, tukevat lehtopöllöhavaintoa. Meillä on lähistöllä mm. suojeltuja pähkinäpensaslehtoja.

Bouillabasse

"Kokeile uusi resepti kerran viikossa" on ollut minulle myös toimiva haaste eli siinä olen aikataulussa. Eilen tein bouillabassea, joka oli tietenkin hyvää! Viime viikon butter chicken maistui myös, mutta joku terä siitä jäi puuttumaan ja sainkin hyviä vinkkejä, mitä lisätä ensi kerralla (eli mm. jeeraa, ripaus currya, korianterikin jäi!). Kotona sain kommentin, että ruokakokeiluni ovat värjänneet kaikki valkoiset muovikauhat...

Pokemon-haaste voi myös paksusti. Jälleen tuli muutama "Best friend" täyteen ja sehän tarkoittaa mittavaa pistesaalista. Tasolta 41 puuttuu enää n. vajaa 40 000 pistettä. Mietin jopa, pitäisikö minun nostaa tavoitetasoa. Ehkä jätän sen kuitenkin vielä hautumaan...

Jyväskylän lumikasat!

Retkihaasteeseen olen lisännyt yhden retken, kun olimme talviloman aikaan lyhyellä minilomalla yhdellä entisistä kotipaikoista eli Jyväskylässä. Siellä tuli talsittua mm. Jyväsjärven ympäri ja jäätä pitkin. Kohtaan "retki kaupunkiluonnossa" tämä sessio sopi siis mainiosti.

Hiljaiseloa viettävät haasteet

Haasteet 9.-13. etenevät nihkeästi. Ei ole vain ns. "motii" selvästi tällä hetkellä? Onneksi on vuosi aikaa!

Luontohaaste oli koko helmikuun osalta minulle kivulias eli eläinten jälkiä toki näki ja tuli seurattuakin koiran kanssa lähes päivittäin, mutta muutoin homma ei edennyt. En nähnyt mitään järkeä lähteä juoksentelemaan villasukissa ulos (kavereiden facebook-postauksissa kyllä useampikin näytti sitä tehneen), eikä tullut syötyä laskiaispullia pihalla, en tarponut lumikengissä (vaikka sellaiset siis odottavat kaapissa), kun kengänvarretkin riittivät, enkä laskenut pulkallakaan, vaikka tilaisuuksia olisi ollut.

Helmet -lukuhaasteeseen ja -elokuvahaasteeseen en myöskään tehnyt tälle viikolle lisäyksiä, vaikka olenkin lukenut ja katsonut myös poikkeuksellisesti useamman elokuvan (=Indiana Jones-leffoja). En vain saanut mitään lukemaani tai katsomaani sopiviin kohtiin. 

Viikon ihme :-)

Kirjoihin liittyen sattui yllättävä löytö toissa viikolla... Kävin työpaikalla ja löysin sieltä vaatekaapista reilu vuosi sitten "muka hukkaamani" kirjastonkirjan eli Haruki Murakamin "IQ84". Luulin jättäneeni sen vahingossa joulukuussa 2019 Floridaan joko vuokra-autoon tai lentokoneeseen. Olen jo kirjan korvannutkin kirjastolle. 

No, nyt minulla on "IQ84" odottamassa lukemista, koska en saanut sitä reissussa edes luettua, kun minulla oli monia muitakin kirjoja mukana. Siitähän saa mukavasti lukuhaasteeseen täytettyä kohdan 10: Kirjan nimessä on numero. En vain ymmärrä, miten en tuota ole muka huomannut tuolla kaapissa. Olenhan minä nyt viime vuonna ollut työpaikalla jonkin verran ja ihan vielä loppuvuodestakin 2020...

#Haasteidenhaaste -Tilanteen tsekkaus 21.2.21!

Tietyt haasteet, kuten Helmet-lukuhaaste, Geokätköilijän talviohjelma sekä "Kokeile uusi resepti kerran viikossa" etenevät edelleen kuin itsestään. Nämä ovat siis selvästi minulle sopivia ja luontaisia.

Myös Pokemonit voivat paksusti eli viikossa on tullut lähes miljoona xp:tä eli pistettä lisää. Se kylläkin johtuu siitä, että olen saavuttanut nyt "Best Friend"-tason muutamien pelikavereiden kanssa ja ns. lucky eggillä saa vielä tuplapisteet, kun em. tason saavuttaa. 20.2.21 olisi ollut Pokemon Go -Kanto Celebration event, mutta siihen en osallistunut.

Yllättäen sain myös Helmet-elokuvahaasteeseen yhden merkinnän, kun katsoimme puolison kanssa "Kadonneen aarteen metsästäjät" perjantai-iltana. Leffaa katsellessa mietin, mihin kohtaan tämä mahtaisi sopia ja samalla tsekkasin, että mitähän musiikkia herra John Williams on säveltänyt. Ja kappas! Hänhän olikin mm. Star Warsien ja myös tämän leffan musiikin luoja.

Kevätkin alkaa selvästi tulla, sillä koiran kanssa aamulenkillä käydessä, kuuluu sirkutusta. Olemme nähneet nyt ainakin varpusen, fasaanin ja pikkutikan. Viimeisintä en olisi ehkä edes huomannut, mutta tikka istui katuvalon päällä ja nakutti sitä vimmatusti. Ihmettelin ensin, että mikä järki moisessa mahtaa olla, kunnes kuulin metsästä kaveritikan vastaavaan nakutuksella! Mietin myös, onko kyseessä käpytikka vai pikkutikka, mutta tämä tipunen oli sen verran pieni, että päättelin sen olevan pikkutikka. En ole erityisemmin edes lintuja ns. bongaillut, mutta kyllähän noita nyt näyttää vastaan aina tulevan.

Muutoin haasterintamalla on hiljaista. Retkillä ei ole tullut käytyä, enkä ole jaksanut jumppailla keskivartalokorsettia tai seurata syömisiä. Intressit ovat nyt keskittyneet muihin seikkoihin ja lisäksi kroppa on ollut sitä mieltä, että nyt on ollut lepoviikko. Jostain syystä kolottaa joka paikkaa, vaikken ole ns. kipeä 😀

Viikonloppu on mennyt lisäksi maalatessa seinää. Siis kirjaimellisesti seinää, sillä kahden päivän saldona oli tasan yhden seinän maalaus. Maalasin sen viisi kertaa, koska en ollut tyytyväinen tulokseen. Lisäksi seinä sattui olemaan ns. kirjahyllyseinä eli samalla tuli siivottua kirjahylly ja muut "härpäkkeet". Katsotaan, milloin viitsii jatkaa maalaushommia. Ei ainakaan enää tänään 😛

Hiihtolomaviikko vierähtää lähinnä töissä, joten haasteiden veikkaan etenevän samaa tahtia kuin tälläkin viikolla.

Mukavia haastehetkiä sinulle, mikäli olet itsesi haastanut -tavalla tai toisella!

#Haasteidenhaasteni nro 4: Retkihaasteen tarkastelu

Retkihaaste on osoittautunut vähän ongelmalliseksi, koska en ole saanut päätettyä, mikä on retki. Mitä se sinun mielestäsi tarkoittaa?

Wikipediassa on määritelty, että pelkästä luonnossakävelystä erotuksena retkeilyyn liittyy yleensä maastossa ruokailua ja yöpymistä. Harvoin minun tulee yövyttyä nykyään maastossa, mutta mielestäni retkeilen silti paljon. Minusta retkeilyä on myös se, että lähden yksin tai perheen/ystävien kanssa pidemmälle kävelylle luontoon. Ei se ole "vain luonnossakävelyä".

Lapsena lähdimme retkille eväiden kanssa ja tämä eväs saattoi olla vaikka appelsiini ja Marianne-karkit. Matka ei ollut pitkä.

Päätin siis sisällyttää retkiini myös nämä "luonnossakävelyt" ja muutkin vastaavat. Retkihaaste on lähtenyt käyntiin vähän vaisusti, mutta onpahan nyt käynnistynyt. Ihan alkuvuoden metsässä samoiluita en ole haasteeseen ottanut, koska en enää muistanut, missä olinkaan ja milloin.

Ensimmäinen virallinen retkihaasteen retki tapahtui 10.1.21 Meikon ulkoilualueella, jossa kiersimme Meikon kierroksen. Se on n. reilu 8 km mittainen Meiko-järven ympäri menevä polku. Väkeä oli liikkeellä varsin kiitettävästi, mutta ei kuitenkaan häiritsevästi. Maastopyöräilijöitäkin oli jonkin verran ja maasto tosiaan on maastoinen! Meikossa meillä oli mukana eväät: juotavaa ja välipalakeksejä 😄

Laitoin Meikon retken "Tavataan metsässä" -retkeksi, koska tapaamisia oli varsin paljon. Juttelimme mm. yhden maastopyöräilijän kanssa, joka kertoi, että oli ollut kiertämässä lenkin edellispäivänäkin pyörällä, mutta silloin keli oli haastava. Nyt tuoreella lumella oli kuulemma hyvä pito.

Koirakavereitakin tuli vastaan. Lagotto-poikamme tapasi lagotto-tytön ja juttelimme omistajan kanssa pitkät pätkät. Vastaan tuli myös Kromfohrländer, jota piti moikata ja hieman haistella. Lisäksi moikkauksen arvoinen oli Labradoodle-pienokainen. Muut koirakaverit ohitimme sujuvasti, kun meinasivat rähistä... Pyry ei viitsi jäädä moisia kummemmin katselemaan, vaikka on itsekin nuori, utelias kaveri.

Tapasimme myös vanhemman pariskunnan, joka oli keräämässä muutamia mustikanvarpuja koristeeksi tuleviin tulppaanikimppuihin. Minäkin olen joskus kerännyt varpuja koristeeksi, mutta enpä tiennyt, että varvut alkavat kuulemma kukkia parin viikon/viikon päästä, jos ne laittaa sisällä vesimaljakkoon! Sitä on joskus kokeiltava. Nyt vain varvut tuppaavat olevan tuolla lumen sisuksissa...

Tuolla retkellä oli siis harvinaisen paljon tapaamisia.

Toisen haasteeseen otettavan retken teimme 24.1.21 Kaitalammelle/Luukkiin. Kävimme siellä Kaitalammen näköalapaikalla ja kiersimme pienen lenkin. Näköalapaikka oli kyllä varsin sumuinen eli ei siellä sitä näköalaa tällä kertaa hirveästi ollut. Täällä olen käynyt usein ennenkin kuten Meikossakin. Ennen vuodenvaihdetta kävimme Kaitalammella, mutta tuolloin en jaksanut lähteä näköalapaikalle asti. Olin vielä toipilas.

Gerda

Haasteisiin on tähän mennessä tulleet täyteen myös retki yksityiskohtia ihaillen ja satumainen retki. Satumainen retki tehtiin Helsingin Karhusaareen ja siellä kohteena oli erityisesti mielikuvitusta ruokkinut "aavelaiva Gerda"!

Retkihaasteessa on myös joitakin kohtia, jotka hieman epäilyttävät. Mahtavatkohan ne tulla täyteen?

Villasukkaretkeä en ihan ymmärtänyt. Ei ole mitään intohimoa tai aikeita lähteä vaeltamaan pelkissä villasukissa. Paljain jaloin tai Merrellin paljasjalkakengillä (jotka minulla on sekä fivefingers-mallisina että ns. tavallisina ja joita käytän myös vaelluksilla toisinaan) voisin kyllä retken ihan hyvin tehdä, mutta villasukissa? Riittääkö siihen, jos on villasukat vaikka vaelluskengissä? Helmikuun luontohaasteessa on myös villasukkaretki-haaste... Villasukilla vaeltelu lienee siis jollain tavalla muotia?

Somevapaa-retki kuulostaa myös haasteelliselta. Lähinnä siksi, että useimmiten retkiini kuuluu geokätköily ja minä kätköilen lähinnä puhelimella. Mutta ehkä sitä ei lasketa "someiluksi"?

Joka tapauksessa uskon, että retkihaaste tulee vielä täyteen. Ja jos loppuvuodesta näyttää siltä, että listalla on vielä useita aukkoja, pitää retkiä tietenkin järjestämällä järjestää ja kuitata useampia retkiä viikossa.

Iloista retkeilyä sinulle ja ehkä törmäämme retkimaastoissa!